ANALYYSITEHTÄVÄT ANTTI HILMOLAN JA ERJA SYRJÄLÄISEN ARTIKKELISTA KÄSITYÖN ARVOSANAT JA KÄSITYÖN OSAAMINEN – VASTAAVATKO NE TOISIAAN?

1. Artikkelin pääteemat ja pääasiat

Hilmolan ja Syrjäläisen artikkeli ”Käsityön arvosanat ja käsityön osaaminen – vastaavatko ne toisiaan?” käsittelee lähinnä kansallisia tutkimuksia, joissa on todettu, ettei peruskouluissa annettavat arvosanat käsityön, tai minkään muunkaan oppiaineen, osalta ole todennäköisesti täysin vertailukelpoisia valtakunnallisesti tai edes paikkakuntakohtaisesti. Artikkelissa tarkastellaan arvostelua ensin pääasiassa yleisellä tasolla, koska tutkimusten mukaan samat seikat näkyvät arvosanoissa riippumatta oppiaineesta, mutta loppupuolella käsitellään aihetta myös käsityön näkökulmasta.

Artikkelissa tuodaan esiin syitä arvostelun vertailukelpoisuutta koskeviin ongelmiin. Keskeisiksi syiksi nousee koulukohtaiset arvostelukäytännöt ja gaussin käyrä -perinne, jotka johtavat siihen, että koulujen välillä on hyvin suuria eroja sen suhteen, millä osaamisella oppilas saa minkäkin arvosanan. Erityisesti kuitenkin koulujen väliset tasoerot vaikuttavat selkeästi arvostelujen erilaisuuteen koulujen välillä, kun opettajat arvostelevat vertailemalla oppilaiden taitotasoja keskenään, eivätkä perusta arvioitaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin hyvän osaamisen kriteereihin. Ilmiö on ollut näkyvissä myös kansainvälisellä tasolla, vaikka aihetta on tutkittu hyvin vähän.

Lähtökohta-ajatuksena artikkelissa on, että arvioinnissa näkyvät merkittävät erot kielivät oppilaiden eriarvoisesta kohtelusta, mikä on peruskoulun tasa-arvoperiaatteen vastaista. Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että lukioon hakevien on vaikeampi saada hyviä arvosanoja kuin ammattikoulutukseen hakeutuvien oppilaiden vastaavalla taito-tietotasolla, ja tätä käsitelläänkin jonkin verran artikkelissa. Lisäksi tyttöjen ja poikien arvostelussa on eroja, ja jopa oppilaan persoonallisuuspiirteillä on todettu olevan vaikutusta siihen, minkä arvosanan opettaja hänelle antaa.

Käsityön osalta Hilmola ja Syrjäläinen ovat käyttäneet artikkelin pohjana tutkimusta, jossa vertailtiin 49:ssä koulussa opiskelevien 7.-luokkalaisten taito- ja tietotasoja kouluarvosanoihin käsityöaihealueella. Tutkimuksessa selvisi, että sekä poikien että tyttöjen osalta kouluarvostelu suosii sellaisia oppilaita, jotka ovat yläkoulussa opiskelleet sekä tekstiili- että teknisentyön sisältöjä. Toisin sanoen pelkästään tekstiilityöhön tai pelkästään tekniseentyöhön osallistuneiden oppilaiden on vaikeampi saada hyviä arvosanoja kuin sellaisten, jotka ovat olleet kummankin sisältöalueen opetuksessa verrattuna todellisiin taito- ja tietotasoihin. Poikien ja tyttöjen saamien arvostelukriteerien välillä on myös suuria eroja. Lisäksi arvosanojen kriteerit vaihtelevat merkittävästi eri koulujen välillä, ja jossain koulussa oppilas voi saada esimerkiksi arvosanan 9 samoilla taito-tietotasoilla kuin jossain toisaalla oppilas saisi arvosanakseen vain 5.

2. Keskusteluteemoja artikkelin pohjalta

• Oletko itse kohdannut käsityön tai jonkin muun oppiaineen arvostelussa merkitseviä eroja esimerkiksi opettajien tai koulujen välillä? Tai oletko huomannut kokemuksesi mukaan, että tytöt saavat joistain oppiaineista eri kriteereillä arvosanoja kuin pojat?
• Oletko kohdannut jossain tilanteita, joissa arvosanoja laadittaessa ei ole perustettu arvosanoja POPS:in asettamiin hyvän osaamisen kriteereihin, vaan ennemminkin vertailuun oppilaiden kesken tai johonkin muuhun perusteeseen?
• Minkälaisia muita ongelmia arvostelun vertailukelpoisuuden puutteeseen liittyy kuin yleinen oppilaiden välinen epätasa-arvoisuus? (Esim. tilanne,  jossa oppilas saa arvosanan 9 vaikka taitotaso olisi toisessa koulussa vain 5 luokkaa.)