Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2015.

TUOTESUUNNITTELUN OPETTAMINEN KOULUSSA PAPANEKIN FUNKTIOANALYYSIN POHJALTA

Kuva
Tuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon Papanekin funktioanalyysimallin mukaan tuotteen käyttöön, tarpeeseen, aikaan, assosiaatioihin, estetiikkaan ja menetelmiin liittyviä seikkoja. Alakoulussa Papanekin funktioanalyysimallin pänttääminen ei varmastikaan sinällään motivoisi oppilaita, mutta sitä voi hyvin hyödyntää tuotesuunnittelun pohjana opetuksessa. Papanekin malli. Kuva on alunperin täältä . Mielestäni toimiva opetusmenetelmä tuotesuunnitteluun, jossa oppilaat oppisivat ottamaan huomioon mahdollisimman monia eri osa-alueita Papanekin mallista, voisi olla seuraavanlainen ryhmätyötehtävä : Oppilaat jaettaisiin 3–4 hengen ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annettaisiin oma tuotesuunnittelutehtävä. Lähtökohtana olisi, että jokainen ryhmä saisi ohjeen suunnitella jonkin saman esineen, esimerkiksi: ”Suunnitelkaa ryhmässä esine, jota voi käyttää istumiseen”. Lisäksi jokaiselle ryhmälle annettaisiin kuvaus henkilöstä, jolle kyseinen tuote tulee suunnitella. Tehtävän ide...

Kuvagalleria vanhoista piirustuksista

Kuva
"Vicky" - Lyijykynä, 2013. (Anteeksi huono kuvalaatu... Otettu kännykkäkameralla.) Promarker -tussit, 2014. Piirsin ylläolevan kuvan tanssikoulun näytös julisteeseen. "Ticking" - Lyijykynä + photoshop, 2009. (Ehdotus levynkanneksi.) "Torso" - Hiili, 2008. Luonnoksia kuvisdiplomia varten - Lyijykynä, 2009. "Wall-E" - Lyijykynä, 2008. Piirsin tämän kuvan äidille juuri ennen kuin sain tietää hänen odottavan minulle pikkuveljeä. Lyijykynä, 2008. "Lintu" - Pastelliliidut, 2008. Mangaharjoitus. Puuvärit + musta tussi, 2007. "Miyavi" - Lyijykynä ja puuväri, 2007. "Rannalla" - Lyijykynä, 2006. "Haltia" - Lyijykynä, 2005.

ANALYYSITEHTÄVÄT ANTTI HILMOLAN JA ERJA SYRJÄLÄISEN ARTIKKELISTA KÄSITYÖN ARVOSANAT JA KÄSITYÖN OSAAMINEN – VASTAAVATKO NE TOISIAAN?

Artikkelin pääteemat ja pääasiat Hilmolan ja Syrjäläisen artikkeli ”Käsityön arvosanat ja käsityön osaaminen – vastaavatko ne toisiaan?” käsittelee lähinnä kansallisia tutkimuksia, joissa on todettu, ettei peruskouluissa annettavat arvosanat käsityön, tai minkään muunkaan oppiaineen, osalta ole todennäköisesti täysin vertailukelpoisia valtakunnallisesti tai edes paikkakuntakohtaisesti. Artikkelissa tarkastellaan arvostelua ensin pääasiassa yleisellä tasolla, koska tutkimusten mukaan samat seikat näkyvät arvosanoissa riippumatta oppiaineesta, mutta loppupuolella käsitellään aihetta myös käsityön näkökulmasta. Artikkelissa tuodaan esiin syitä arvostelun vertailukelpoisuutta koskeviin ongelmiin. Keskeisiksi syiksi nousee koulukohtaiset arvostelukäytännöt ja gaussin käyrä -perinne, jotka johtavat siihen, että koulujen välillä on hyvin suuria eroja sen suhteen, millä osaamisella oppilas saa minkäkin arvosanan. Erityisesti kuitenkin koulujen väliset tasoerot vaikuttavat selkeäst...

Minä käsityön tekijänä ja opettajana

Kuva
Käsityöt ja niiden tekeminen ovat kulkeneet elämässäni mukana lapsuudesta asti. Isoisoäidilläni oli hänen siskonsa kanssa lanka- ja käsityöliike Turun keskustassa, kun olin alle kouluikäinen ja luulenpa, että rakkauteni käsitöiden tekemiseen syntyi jo tuossa liikkeessä vietettyjen hetkien myötä. Myös äitini teki paljon käsitöitä. Hän ompeli muun muassa itselleen esiintymisasuja lauluprojekteihinsa. Käsityöt olivat minulle siis melko arkinen asia ja niiden tekeminen alkoi kiinnostaa jo hyvin pienenä. Minulla on paljon käsityömuistoja lapsuudestani. Ompelin mielelläni esimerkiksi nappeja ja kankaita yhteen (ihan muuten vain) tai parsin sukkia mummini opastuksella. Ihailin lastenhoitajaamme, joka neuloi kaulahuivia poikaystävälleen, ja vaadin äitiä opettamaan minullekin, miten neulotaan kaulahuivia. Tuo kaulahuivi ei tainnut koskaan valmistua varsinaisesti, mutta opin kuitenkin neulomaan oikeaa silmukkaa ekaluokkalaisena. Innostavinta käsityön tekemisessä oli itse luominen ja se, et...